Tulevaisuuksista

Termillä tulevaisuuksista viitataan tutkimukseen, keskusteluun ja suunnitteluun erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien kartoittamisesta sekä niiden vaikutusten arviointista nykyisiin päätöksiin. Tämä ala kuuluu tulevaisuustieteisiin, jotka ovat monitieteisiä ja käsittelevät teknologian kehitystä, yhteiskunnallisia rakenteita sekä ympäristöolosuhteita eri aikahorisontteihin.

Tulevaisuustiede käyttää useita menetelmiä: trendianalyysi ennustaa teknologisia ja taloudellisia kehityssuuntia; skenaariomenetelmät rakentavat vaihtoehtoisia, sisäisesti johdonmukaisia tulevaisuuksia; Delphi-menetelmä kokoaa asiantuntijakonsensuksen; backcasting alkaa tavoitteen asettamisesta ja määrittää siihen johtavat askeleet; horizon scanning kartoittaa uusia kehitysvaihtoehtoja ja varhaisia signaaleja; systeemianalyysi tarkastelee monien tekijöiden vuorovaikutuksia.

Keskeisiä käsitteitä ovat mahdollinen, todennäköinen ja toivottu (normatiivinen) tulevaisuus sekä epävarmuuden hallinta. Keskeisiä teemoja ovat megatrendien tunnistaminen, teknologiset disruptiot, kestävän kehityksen kysymykset sekä sopeutumiskyky.

Sovellukset ulottuvat politiikasta ja julkisesta hallinnosta liiketoimintaan, teknologian arviointiin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Tulevaisuuksista tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, ei ennusteita vaan mahdollisuuksien kirjoa, jonka varaan voidaan luoda kestäviä strategioita.

Kritiikki ja haasteet liittyvät epävarmuuteen, menetelmien subjektiivisuuteen ja valintojen ennakko-oletuksiin. Silti tulevaisuuksista keskustelu edistää harkittua suunnittelua ja vastuullisia päätöksiä.