Tromboosihäiriöt

Tromboosihäiriöt, tunnettu myös nimellä veritulppataudit tai tukosverenkiertohäiriöt, ovat sairauksia, joissa veren hyytymisjärjestelmässä tapahtuu poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin verihyytymien muodostumiseen verisuonissa. Nämä hyytymät, eli trombit, voivat estää normaalin verenkierron ja aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

Tromboosihäiriöt voidaan jakaa kahteen pääryhmään: laskimotromboemboliaan (VTE) ja valtimotromboemboliaan (ATE). VTE sisältää syvä laskimotukoksen (DVT), jossa hyytymä muodostuu tyypillisesti syviin laskimoihin, useimmiten jaloissa, sekä keuhkoembolian (PE), jossa hyytymä irtoaa ja kulkeutuu keuhkoihin. ATE puolestaan liittyy hyytymien muodostumiseen valtimoissa, mikä voi johtaa esimerkiksi sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.

Riskitekijöitä tromboosihäiriöille ovat muun muassa pitkäaikainen liikkumattomuus, leikkaukset, tietyt sairaudet kuten syöpä, hormonihoito, raskaus, perinnölliset hyytymishäiriöt ja korkea ikä. Oireet vaihtelevat tukoksen sijainnin ja laajuuden mukaan. Jalkojen DVT:n oireita voivat olla kipu, turvotus, punoitus ja kuumotus. Keuhkoembolian oireita ovat äkillinen hengenahdistus, rintakipu ja yskä, johon voi liittyä verta.

Tromboosihäiriöiden diagnosointi perustuu usein kliiniseen tutkimukseen, verikokeisiin ja kuvantamismenetelmiin, kuten ultraääneen tai tietokonetomografiaan. Hoito tähtää hyytymän estämiseen, sen kasvun pysäyttämiseen ja uusien hyytymien muodostumisen ehkäisyyn. Antikoagulanttihoito, eli veren hyytymistä estävä lääkitys, on keskeinen osa hoitoa. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös hyytymän liuotushoitoa tai kirurgisia toimenpiteitä. Tromboosihäiriöiden ennaltaehkäisy on tärkeää riskiryhmillä, ja se voi sisältää liikunnan edistämistä, kompressiosukkien käyttöä ja lääkehoidon harkintaa.