Transdermaalinen

Transdermaalinen viittaa menetelmään, jossa lääkeaine tai muu aine annostellaan ihon läpi järjestelmällisesti. Tässä menetelmässä vaikuttava aine lävistää ihon uloimman kerroksen, sarveiskerroksen (stratum corneum), ja pääsee verenkiertoon tai paikallisiin kudoksiin. Transdermaalinen annostelu eroaa paikallisesta ihovoiteen levityksestä siinä, että sen tavoitteena on yleensä saavuttaa systeemisiä vaikutuksia, eli vaikuttaa koko elimistöön, tai tasainen ja pitkäkestoinen lääkeaineen vapautuminen.

Transdermaalisen annostelun toteutukseen käytetään erilaisia muotoja, joista yleisin on transdermaalinen laastari. Laastarit sisältävät lääkeaineen ja usein apuaineita, jotka edistävät aineen imeytymistä ihon läpi. Lääkeaine vapautuu laastarista hitaasti ja tasaisesti tietyn ajanjakson aikana, mikä mahdollistaa vakaat pitoisuudet verenkierrossa ja vähentää annostelutiheyttä. Tämä voi parantaa potilaan hoitomyöntyvyyttä ja vähentää sivuvaikutuksia verrattuna suun kautta otettaviin lääkkeisiin.

Transdermaalista annostelua käytetään monenlaisten lääkeaineiden, kuten hormonien, nikotiinin, kipulääkkeiden ja verenpainelääkkeiden, toimittamiseen. Menetelmän etuja ovat hyvä biosaatavuus, vältetty ensikierron metabolia maksassa, ja mahdollisuus peruuttaa annostelu poistamalla laastari, jos ilmenee haittavaikutuksia. Haittoina voivat olla ihon ärsytys laastarin kohdalla ja se, että kaikki lääkeaineet eivät sovellu transdermaaliseen annosteluun niiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi.