Toleranssieroja

Toleranssieroja ovat mekaniikassa kahden toisiinsa liittyvän osan todellisten mittojen välinen ero. Ne syntyvät valmistustoleransseista sekä mitoitukseen ja laadunvarmistukseen liittyvistä rajoituksista. Toleranssierojen tarkoituksena on hallita liitoskappaleiden tilaa: ne voivat sallia liikkumisen, asemoimisen tai kiinnittymisen riippuen suurimmista ja pienimmistä sallitusta koosta.

Toleranssierojen seurauksena liitos voi olla erilainen: vapaa istuvuus mahdollistaa osien liikkumisen toisiinsa nähden, siirtymäistuvuus on välitila, jossa liitos on osittain vapaa mutta saattaa tiukentua tai löystyä käytön aikana, ja törmäysistuvuus tarkoittaa, että osat sopivat yhteen vain suurimman sallitun koon puitteissa ja vaativat voimaa tai valmisteluita erottamiseen. Näiden tilojen ymmärtäminen on oleellista sekä kokoonpanon että käytön luotettavuuden kannalta.

Toleranssierojen suunnittelussa käytetään standardeja ja toleranssiluokkia, kuten ISO 286, jotka määrittelevät yleiset toleranssit sekä istuvuusluokat. Näin voidaan valita holkin ja akselin koon toleranssit niin, että kokonaisuus toimii halutulla tavalla sekä kokoonpanossa että käytössä.

Mitat ja laadunvalvonta varmistavat, että todelliset mitat pysyvät toleranssien rajoissa. Perusmittausvälineitä ovat mikrometri ja muut perusmittausmenetelmät sekä kalibrointi, jotta koot ovat luotettavasti määriteltyjä. Toleranssieroja huomioimalla voidaan hallita lämpölaajeneminen, kuluminen ja tärinä sekä turvata pitkän käyttöiän luotettavuus.