Tokenointijärjestelmät

Tokenointijärjestelmät ovat tietoturvaratkaisuja, joissa herkkä data korvataan sen arvoa kuvaavilla tokeneilla. Tokeneita käytetään siten, ettei alkuperäisiä tietoja tarvitse pitää laajasti järjestelmissä, mikä vähentää tietovuotojen riskiä ja helpottaa säädösten noudattamista. Tokenointia hyödytään erityisesti maksutietoihin, henkilötietoihin ja muihin luottamuksellisiin tietoihin.

Toimintaperiaate: Kun järjestelmä vastaanottaa herkkää dataa, tokenointipalvelu luo tokenin ja tallentaa alkuperäisen arvon ja tokenin välisen yhteyden turvalliseen varastoon (vault). Muut järjestelmät käsittelevät tokenia, eivät alkuperäistä dataa. Täten riski yhdistää tokeniin toiseen dataan pysyy rajattuna, ellei vaultiin ole pääsyä.

Keskeiset komponentit ovat tokenointipalvelin, turvallinen token-väistövarasto (vault), sanakirja- eli kartta-tietokanta yhteyden tallentamiseen sekä hallinnointi- ja auditointityökalut. Osa toteutuksista on pilvipohjaisia ja osa on paikan päällä asennettavia.

Tyypit ja ominaisuudet: Tokenointi voi olla determinististä tai ei-determinististä, riippuen siitä, palaavatko samat sisääntulot samoja tokeneita. Formaattia säilyttävä tokenointi (format-preserving tokenization, FPE) muovaa tokenin pituuden ja merkkien rakenteen vastaamaan alkuperäistä dataa, esimerkiksi korttinumeron muodon säilyttäen. Osa järjestelmistä mahdollistaa palautettavuuden valtuutetulle kohteelle, kun taas perinteinen tokeni on ns. ei-palautettavissa ilman pääsyä vaultiin.

Sovellukset ja sääntely: Tokenointia käytetään laajasti maksujärjestelmissä, ja PCI DSS -standardin puitteissa sen avulla voidaan vähentää käsiteltävien korttitietojen määrää. Lisäksi tokenointia sovelletaan terveydenhuollon ja viranomaisten tietojärjestelmissä.

Riski- ja rajoitteet: Vaikka tokenointi vähentää datan leviämisriskia, vault on kriittinen ja sen suojaus, käytettävyys ja varmuuskopiointi on järjestettävä huolellisesti. Tokenointi ei korvaa vahvaa pääsynhallintaa, salattua tiedonsiirtoa tai monivaiheisia todennuksia.