Toimintakutsut

Toimintakutsu on ohjelmointikielessä ilmaisun suoritus, jossa ohjelman ohjaus siirtyy toisen ohjelmallisen yksikön, yleensä funktion tai menetelmän, suorittettavaksi. Kutsun aikana annetaan argumentteja, joiden on vastattava kohdeavainten määriteltyjä parametreja. Kun kutsu on suoritettu, se palauttaa arvon (jos palautusarvo on määritelty) ja ohjaus palaa takaisin kutsuvaan kontekstiin. Kutsulla voi olla myös sivuvaikutuksia, kuten tilan muuttamista tai syötteen/haun I/O-toimintoja.

Erilaiset kielet määrittelevät toimintakutsun syntaksin hieman eri tavoin. Yleensä kutsu muodostuu nimeä ja sulkuissa olevia argumentteja: esimerkiksi Pythonissa print('Hei'), C: sum(a,b). Joissain kielissä käytetään sekä arvo- että viittausparametreja; toiset tukevat nimeätyjä tai oletusarvoja.

Argumenttien evaluointi tapahtuu yleensä ennen kutsua. Monissa kielissä funktiokutsut toteuttavat erillisen kehys- tai ympäristön (stack frame), joka rajoittaa muuttujien näkyvyyden ja elinaikaa. Kutsun käsittelyyn voi liittyä rekursiota; joissain kielissä loppukutsun optimointi (tail call optimization) vapauttaa pinon.

Toimintakutsut ovat ohjelmoinnin perusta: ne mahdollistavat moduulisuuden, koodin uudelleenkäytön ja erilaiset ohjelmointiparadigmat, kuten funktionaalisen ohjelmoinnin ja korkeamman asteen funktiot. Termiä käytetään laajasti sekä dokumentaatiossa että opetuksessa.