Tietovuotot

Tietovuotot ovat tapahtumia, joissa tietoihin päästään luvattomasti tai ne paljastuvat vahingossa. Ne voivat koskea henkilötietoja, kuten nimiä, osoitteita, syntymäaikoja, terveys- tai taloustietoja sekä yritysten luottamuksellista dataa.

Yleisimmät syyt ovat inhimilliset virheet (esimerkiksi vahingossa lähetetyt viestit tai heikot salasanat), virheellinen järjestelmä- tai pilvikonfiguraatio, phishing-iskut, haittaohjelmat, sisäpiiriläiset, haavoittuvuudet sekä ulkopuolisten toimittajien riskit.

Vaikutukset voivat olla yksilön yksityisyyden loukkauksia, identiteettivarkauksia, petoksia, maineen menettämistä, toiminnan keskeytymistä, taloudelliset menot sekä sääntely- ja oikeudelliset seuraamukset. Aineisto voi päätyä vääriin käsiin tai ilmestyä pimeälle verkolle.

Havaitseminen ja reagointi: organisaatiot seuraavat verkko- ja järjestelmäaktiviteetteja, toteuttavat tietoturvan hallinnan suunnitelmia, suorittavat forensisia tutkimuksia ja tiedottavat viranomaisia sekä vaikutuksensa saaneita, kun se on tarpeen. GDPR:n mukaan tietovuoto on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle noin 72 tunnin kuluessa, jos riski on merkittävä, sekä rekisteröidyille.

Ehkäisy: tietojen minimointi, salaus sekä siirto- ja tallennusvaiheiden suojaus, vahvat pääsynhallintamenetelmät ja todentaminen, lokitus ja monitorointi, säännölliset ohjelmistopäivitykset, turvallisuustestaus, data loss prevention (DLP) -työkalut, koulutus sekä toimittajariskien hallinta ja harjoitukset.

Kansallinen konteksti: Suomessa tietovuotot kuvaavat yleisesti henkilötietojen loukkauksia; Suomi noudattaa GDPR:ia sekä kansallisia tietosuojalakeja.