Tietokonenäytöissä

Tietokonenäytöt ovat näyttölaitteita, jotka esittävät kuvaa tietokoneen signaalista. Ne ovat keskeinen osa tietokoneen käyttöliittymää, mahdollistaen käyttäjälle vuorovaikutuksen tietokoneen kanssa graafisten elementtien ja tekstin avulla.

Ensimmäiset tietokonenäytöt perustuivat katodisädeputki (CRT) -teknologiaan. Nämä näytöt olivat suuria ja painavia, käyttäen elektronisuihkua fosforipinnoitteen sytyttämiseen kuvaputken sisäpuolella. Vaikka CRT-näytöt tarjosivat hyvän kuvanlaadun tietyiltä osin, ne olivat energiatehottomia ja kärsivät kuvan välkkymisestä.

Nykyään yleisimmät tietokonenäytöt käyttävät nestekidenäyttö (LCD) -teknologiaa tai orgaanista valodiodi (OLED) -teknologiaa. LCD-näytöt ovat ohuempia, kevyempiä ja energiatehokkaampia kuin CRT-näytöt. Ne toimivat taustavalon (yleensä LED-valojen) ja nestekiteiden avulla, jotka moduloivat valoa muodostaakseen kuvan. OLED-näytöt ovat vieläkin ohuempia ja tarjoavat erinomaisen kontrastin ja väritoiston, sillä jokainen pikseli tuottaa oman valonsa.

Tietokonenäyttöjen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat resoluutio, virkistystaajuus, vasteaika ja paneeliteknologia. Resoluutio määrittää kuvan yksityiskohtaisuuden, virkistystaajuus kuvaa kuinka monta kertaa kuva päivittyy sekunnissa, ja vasteaika kertoo kuinka nopeasti pikselit voivat muuttaa väriä, mikä on tärkeää nopeissa liikkeissä. Paneeliteknologioita ovat esimerkiksi IPS, TN ja VA, joilla kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa kuvanlaadun ja katselukulmien suhteen. Tietokonenäytöt yhdistetään tietokoneeseen yleensä HDMI-, DisplayPort- tai USB-C-liitäntöjen kautta.