Tieliikenteessä

Tieliikenne tarkoittaa liikkumista yleisillä teillä sekä muilla ajoneuvo- tai kulkumuodoilla, joilla liikkuu sekä ajoneuvoja että jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Keskeisiä osatekijöitä ovat tieverkosto, liikennemerkinnät, valaistus ja käyttäjien välinen vuorovaikutus. Tieliikenteen tarkoituksena on tarjota turvallinen, sujuva ja ympäristön kannalta kestävä liikkumis- ja kuljetusmuoto.

Käyttäjiä ovat kuljettajat, moottoripyöräilijät, pyöräilijät ja jalankulkijat sekä joukkoliikenteen käyttäjät. Liikennesäännöt määrittelevät väistämisvelvollisuuden, nopeusrajoitukset, liikkeen ja pysähtymisen säännöt sekä turvavarusteiden käytön. Liikennevalot, liikennemerkinnät ja mahdolliset kiertotiet ohjaavat liikettä ja parantavat turvallisuutta.

Lainsäädäntö ja valvonta muodostavat tieliikenteen perustan. Tieliikennelaki asettaa perusvelvoitteet ja rangaistukset, viranomainen Traficom vastaa muun muassa liikenneinfrastruktuurin kehittämisestä, turvallisuudesta ja liikennetiedon tuottamisesta sekä infrastruktuurihankkeista, ja poliisi valvoo sääntöjen noudattamista. Tieliikenteen turvallisuus on tavoitteellinen prosessi, jossa Vision Zero -periaate ohjaa pitkän aikavälin suunnittelua.

Infrastruktuuriin kuuluvat teiden rakentaminen ja kunnossapito sekä liikenneympäristön suunnittelu. Lisäksi kehitetään älyliikenteen ratkaisuja, julkisen liikenteen saavutettavuutta sekä pyörä- ja jalankulkijaystävällisiä ratkaisuja.

Haasteina ovat kasvava liikenne, ympäristövaikutukset sekä uuden teknologian käyttöönotto, mukaan lukien sähköiset ja autonomiset ajoneuvot. Tieliikenteen kehityksessä korostuvat turvallisuus, sujuvuus ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä säädösten ja investointien pitkäjänteinen yhteensovittaminen.