Tiedostoformaatti

Tiedostoformaatti, eli tiedostomuoto, määrittelee, miten tieto on enkoodattu ja järjestetty tiedostossa. Formaatti kertoo, miten data on bittitasolla esitetty, miten osat kuten data ja metadata on jäsennelty, sekä millaisia pakkaus- tai salausmenetelmiä käytetään. Tiedostomuodon valinta vaikuttaa siihen, miten ohjelmat voivat avata, lukea, muokata ja säilyttää tiedoston sekä miten helposti sitä voidaan siirtää eri järjestelmien välillä. Päätteellä ja MIME-tyypillä on käytännön merkitys, mutta ne eivät yksin määritä yhteensopivuutta.

Formaattityypit voidaan jakaa teksti- ja binääri- sekä kontaineriformaatteihin. Tekstipohjaiset muodot, kuten TXT, CSV, JSON ja XML, ovat luettavissa sekä ihmis- että konekielisesti ja voivat käyttää erilaisia merkistöjä. Binääriformaatit, kuten PNG, JPEG, PDF ja MP3, tallentavat dataa pakattuna tai optimoidulla tavalla, joten niiden sisältö ei ole suoraan ihmisen luettavissa. Kontaineriformaatit, kuten ZIP ja TAR, voivat sisältää useita tiedostoja tai eri tyyppistä sisältöä yhdessä paketissa.

Standardoitujen ja dokumentoitujen formaattien tavoitteena on yhteensopivuus sekä pitkäaikainen käytettävyys. Avoimet standardit, kuten JSON, XML, CSV ja ODF, ovat yleensä helposti saavutettavissa ja tarkastettavissa, mikä helpottaa siirtoa ja arkistointia. Suljetut tai lisensoitavat formaatit voivat tarjota etuja kuten parempaa optimointia tai suojausta, mutta ne voivat rajoittaa ohjelmistojen välistä tukea.

Spesifikaatiot, joita formaateille laaditaan, kuvaavat bitin järjestyksen, rakenteen ja mahdolliset metadata-kentät sekä pakkaus- tai salausmenetelmät. Standardien kehittäjät mukaan lukien ISO, ECMA ja W3C ylläpitävät ja päivittävät näitä määritelmiä. Käytännössä tiedostomuotojen valinta vaikuttaa sekä ohjelmistotukeen että tiedon pitkäaikaiseen käytettävyyteen ja siirrettävyyteen.