Tiedonpyyntöjä

Tiedonpyyntöjä ovat pyyntöjä saada tieto oikeusviranomaisten tai muiden tietoja pitävien tahojen hallussa olevia asiakirjoja, tilastoja tai muita aineistoja. Pyyntöjä voivat tehdä yksityishenkilöt, järjestöt tai yritykset. Tiedonpyyntöjä käytetään edistämään avoimuutta ja tiedonsaantia julkisen hallinnon toiminnasta. Pyyntö voidaan esittää kirjallisesti tai sähköisesti; suullinen pyyntö on mahdollinen, mutta kirjallinen muoto helpottaa käsittelyä ja jäljitettävyyttä.

Lainsäädäntö ja käytäntö: Suomessa oikeus saada julkisen hallinnon tietoja turvataan perustuslaissa ja julkisuuslaissa. Viranomaisten on vastattava pyyntöihin kohtuullisessa ajassa ja mahdollisuuksien mukaan annettava pyydetty tieto. Tiedot voivat tulla kokonaisuudessaan tai osittain; joidenkin tietojen luovuttamista voidaan rajoittaa yksityisyyden, turvallisuuden tai liikesalaisuuksien suojaamiseksi. GDPR-lainsäädäntö vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn, kun tiedonpyyntö koskee yksittäisiä henkilöitä.

Hyödyt ja käytännön vinkit: Pyyntö tulisi muotoilla tarkasti—mitkä asiakirjat, minkä ajanjakson tiedot sekä mahdolliset rajoitukset. On suositeltavaa ehdottaa haluttua siirtotapaa ja antaa yhteystiedot. Mikäli pyyntö hylätään, on yleensä oikeus saada päätös ja sen perusteet sekä tarvittaessa muutoksenhaku ylemmälle viranomaiselle tai tuomioistuimelle. Tiedonpyyntöjä käytetään myös toimialoilla, joissa tiedonsaanti on vakiintunut osa toiminnan läpinäkyvyyttä; niitä voidaan tehdä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille niiden luovuttamisessa sovellettavien oikeuksien puitteissa.