Tavallisimmillaan

Tavallisimmillaan on suomen kielen adverbia, jolla tarkoitetaan tilaa tai tilannetta, jossa jokin kohde esiintyy yleisimmin, tyypillisesti tai vakiintuneesti. Se ilmaisee, että kuvattu ilmiö on normaali tai tavallinen tapauksena katsottuna, ei poikkeuksellinen tai äärimmäinen.

Etymologia ja muodostus: sana muodostuu adjektiivista tavallinen (yleinen, tavanomainen) sekä suomen kielelle tyypillisen superlatiivis- tai astevaihtelun osan -immillaan. Tämä rakenne muuttaa ilmaisun merkityksen ylemmäksi asteikolla ja asettaa sen kuvaamaan tilaa, joka esiintyy suurimmassa osassa tapauksista. Samaa käyttötapaa nähdään muissa adjektiiveissa kuten parhaimmillaan tai tavallisimmin, jolloin kyse on yleisimmästä mahdollisesta tilasta.

Käyttö ja merkitys: tavallisimmillaan sanaa käytetään tutkimuksellisessa, raportinomaisessa tai analyyttisessä tekstissä, kun halutaan viitata siihen, mikä on odotettua tai yleisintä. Se voi korostaa normatiivista tilaa ilman poikkeuksellisia olosuhteita. Kielen sävy on neutraali ja faktapainotteinen, eikä sana itsessään tuo arvolatausta.

Esimerkkejä: Tavallisimmillaan kurssi alkaa klo 9 aamulla, ellei poikkeustilanteita ole. Tavallisimmillaan tässä kaupungissa liikenne on ruuhka-aikaan tiheää, mutta poikkeuksina tilanne voi vaihdella. Käytettäessä ilmaisua voi usein yhdistää kontekstin, jolloin on selvää, että puhutaan yleisimmästä, ei harvinaisimmasta tapauksesta.

Lähde: suomen kielen sanastollinen perusta. Tavallisimmillaan on tyypillinen ilmaisutapa kuvaamaan yleisintä tilaa tai käytäntöä.