Tapausmonikkoa

Tapausmonikkoa (lat. *Cryptomys*) on nisäkkäiden suku, joka kuuluu maavalla elävien rotujen heimoon (Bathyergidae). Sukuun kuuluu noin 18 lajia, jotka ovat levinneet pääasiassa Afrikan etelä- ja keskiosiin. Tapausmonikot tunnetaan parhaiten erikoisesta elintavastaan, joka perustuu yhteisölliseen elämäntapaan ja maanalaisiin tunneliverkostoihin.

Tapausmonikot ovat sopeutuneet elämään maanalaisessa ympäristössä, ja niiden ruumiinrakenne heijastaa tätä elintapaa. Niillä on lyhyet raajat, paksut iho ja karkea turkki, jotka auttavat niitä liikkumaan maassa. Niiden silmät ovat pieniä ja peittyneet karvoilla, ja korvat ovat lähes näkymättömiä. Tapausmonikot syövät pääasiassa kasvisruokaa, kuten juuria, juurakoita ja muita maanalaista kasvistoa, mutta joitakin lajeja on havaittu syövän myös hyönteisiä.

Sukuun kuuluu myös lajeja, jotka tunnetaan nimellä *damaralandin tapausmonikko* (*Georychus capensis*), joka on ainoa laji omassa sukussaan ja erottuu muista tapausmonikoista ruumiinrakenteeltaan. Se on sopeutunut paremmin maanpäälliseen elämään kuin muut sukulaisensa.

Tapausmonikot elävät tiiviissä yhteisöissä, joissa yksilöt jakavat tunneliverkoston ja ruoan. Yhteisöissä on yleensä yksi lisääntymiskykyinen naaras, ja muut yksilöt toimivat työntekijöinä. Tämä yhteisöllinen elämäntapa tekee niistä erikoisen nisäkkäiden maailmassa.

Tapausmonikoiden elinympäristöä uhkaavat metsien hakkuut, maatalous ja elinympäristön tuhoutuminen, mikä on johtanut joidenkin lajien vähenemiseen. Niitä pidetäänkin osittain uhanalaisina, ja niiden suojelusta on keskusteltu luonnonsuojelukeskuksissa.