Tallennustasot

Tallennustasot ovat eritasoisia tallennusratkaisuja, joita käytetään tiedon hallinnassa ja kustannusten optimoinnissa. Eri tasot eroavat suorituskyvyltään, viiveeltään ja hinnaltaan, ja tiedot voidaan siirtää tasolta toiselle niiden käyttötarpeen muuttuessa. Yleensä aktiivisesti käytetyt tiedot tallennetaan nopeammin päällä oleville tasoille, kun taas harvemmin käytetyt tai arkistoitavat tiedot sijoitetaan edullisemmille tasoille.

Tyypillisesti tallennustasot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: aktiiviseen (hot), väli- tai epäaktiiviseen (warm) sekä arkistointiin tarkoitetuun (cold/archival) tallennukseen. Aktiivinen tallennustaso tarjoaa alhaisen viiveen ja korkeamman suorituskyvyn, mutta korkeammat kustannukset. Väli- tai epäaktiivinen taso tarjoaa kohtuullisen suorituskyvyn ja kustannustehokkuuden keskiluokan käyttöön. Arkistointi- tai kylmä taso minimoi kustannukset pitkällä aikavälillä, mutta tiedon hakeminen voi kestää kauemmin ja vaatia erillisiä palautusprosesseja.

Usein tallennustasot toteutetaan data tiering -strategiana, jossa järjestelmä siirtää dataa automaattisesti tai manuaalisesti tasojen välillä käyttöprofiilin, tiedoston iän tai sovellettavien viivevaatimusten perusteella. Automaatio on yleistä pilvi- ja suurten yritysten ympäristöissä, kun taas on-premises-ratkaisut voivat käyttää manuaalisia määräyksiä.

Esimerkkejä pilvitallennuksesta: monet palveluntarjoajat tarjoavat useita tallennustasoja, kuten Standard- tai Glacier-tyyppisiä tasoja sekä Cool- ja Archive-tasoja, joiden avulla organisaatiot voivat säilyttää suuria määriä dataa kustannustehokkaasti. Tallennustasojen valinta ja hallinta ovat osa data lifecycle managementia ja vaativat luokittelua sekä sääntely- ja palautusvaatimusten huomioon ottamista.