Taimikasvatuksen

Taimikasvatuksen tarkoituksena on kasvattaa nuoria kasveja siemenistä tai pistokkaista hallituissa oloissa, yleensä ruukuissa, astioissa tai taimitarhojen alustoilla, ennen niiden siirtämistä lopulliseen kasvupaikkaansa. Se on keskeinen osa sekä harraste- että ammattiviljelyä sekä kukka- ja vihanneskasvien tuotantoa.

Kasvatusolosuhteet määrittävät itämisen ja taimien kehityksen. Käytetään kevyttä, vettä hyvin läpäisevää kasvualustaa, kuten siemenille tarkoitettuja seoksia sekä kookos- tai turveperustaista seosta. Itämisvaiheessa tarvitaan riittävä valon määrä ja tasainen lämpötila; taimiruukkuja pidetään usein noin 18–25 asteessa itämisaikana, ja myöhemmin valaistus sekä lämpötila säädetään lajikohtaisesti. Taimien hoidossa tärkeää on hyvä ilmanlaatu ja kosteus, jotta vältetään homeen jä ja ‘damping off’ -ilmiöitä. Kastelu on säännöllistä mutta ei veden ellei liiallista.

Toiminta alkaa siemenien kylvöllä ja kevyellä peittämisellä sekä kosteuden ylläpitämisellä. Kun taimet ovat saaneet 2–3 todellista lehteä, ne harvennetaan tai siirretään yksittäisiin taimipotteihin. Lannoitus aloitetaan, yleensä laimennetulla lannoitteella, kun taimet ovat saavuttaneet jotakin todellista lehteä. Kastelu tapahtuu tasaiseen maaperän kosteuteen, välttäen sekä kuivuutta että ylimääräistä vedenpintaa.

Kovettaminen valmistaa taimet siirtoon ulos tai suurempiin kasvualustoihin. Taimet totutetaan päivä päivältä ulkoilmaan sekä valoon ja tuulen vaikutukseen useamman viikon ajan ennen lopullista siirtoa. Taimikasvatus tarjoaa aikaisemman satoa tai näyttäviä kukkia sekä villien että kaupallisten viljelykasvien tuotannossa, mutta vaatii tarkkaa huolenpitoa ympäristön ja taimeen sopivan hoidon osalta.