Taajuuspoikkeamaa

Taajuuspoikkeama tarkoittaa signaalin todellisen taajuuden eroa sen nimellistai referenssitaajuuteen. Se voi olla ajallinen arvo (hetkinen poikkeama) tai pysyvä ero verrattuna referenssiin. Yleisesti taajuuspoikkeama ilmoitetaan hertseinä (Hz) tai promilleina nimellistaajuudesta (ppm).

Taajuuspoikkeamaa voidaan tarkastella eri konteksteissa. Pulsatiivisessa tai modulointisessa yhteydessä se voi kuvailla kantataajuuden suurinta tai hetkellistä poikkeamaa modulaation vaikutuksesta. Esimerkiksi FM-modulaatiossa taajuuspoikkeama Δf kuvaa kantotaajuuden maksimaalista poikkeamaa modulaation aiheuttamana. Hetkellinen taajuus f_i(t) voidaan kirjoittaa likimääräisesti f_i(t) = f_c + Δf(t), jossa f_c on kantotaajuus ja Δf(t) on poikkeama ajanhetkellä. Maksimaalinen poikkeama Δf_max määrittää moduulaation laajuuden. Modulaatioon liittyvä indikaattori β (modulaatioindeksi) voidaan määritellä suhteessa suurimpaan taajuuspoikkeaan ja käytettävään modulaation taajuuteen, esimerkiksi β = Δf_max / f_m.

Mittaus ja yksiköt: taajuuspoikkeama mitataan usein Hzinä tai ppm (osamäärissä miljoonasta) suhteessa nimellistäajuuteen. Poikkeama voidaan arvioida suhteellisena erona (f_measured − f_nominal) tai ajankohtaisena poikkeamana aikadatan perusteella.

Sovellukset ja merkitys: taajuuspoikkeamaa käytetään kuvaamaan sekä lähettien ja vastaanottajien signaalien laatua että kelloseurannan tai virtalähteiden taajuusvakauden tilaa. Oikosuhteissa ja telekommunikaatiossa suurin mahdollinen poikkeama määrittää signaalin toleranssit ja modulointikyvyn. Taajuuspoikkeaman hallinta ja vakautus ovat keskeisiä osia kello- ja siniaaltojen suunnittelussa sekä tehonsiirron stabiloinnissa.

Katso myös: frekvensi, taajuusvakaus, ppm, modulaatio, vaihe- ja taajuusnoise.