Säteilyturvallisuusasiat

Säteilyturvallisuusasiat ovat ionisoivan säteilyn käytön turvallisuuteen, säteilylähteiden hallintaan sekä siihen liittyvään valvontaan ja riskienhallintaan liittyvää osaamista. Ne kattavat ammatillisen altistumisen, potilaiden ja yleisön suojelun sekä ympäristövaikutusten arvioinnin. Tavoitteena on minimoida säteilystä koituva haitta ja varmistaa, että toiminta on perusteltua, turvallista ja luotettavaa.

Suomessa säteilyturvallisuuslainsäädäntöä valvovat ja ohjaavat Säteilyturvakeskus STUK sekä muut viranomaiset yhteistyössä. STUK myöntää lupia radiologisiin ja ydinlaitteisiin liittyviin toimintoihin, valvoo annosrajojen noudattamista, suorittaa kalibrointeja ja tarkastuksia sekä antaa ohjeita turvallisen käytännön toteuttamisesta. Kansallinen sääntely nojautuu kansainvälisiin standardeihin ja suosituksiin, kuten IAEA:n ja ICRP:n suosituksiin, sekä EU:n Euratom-asetuksiin.

Keskeisiä osa-alueita ovat terveysalan radiologinen käytäntö (lääkärien kuvantaminen, radiokemialliset tutkielmat), teollinen ja tutkimuksellinen säteilykäyttö sekä ydinenergian ja jätteen hallinta. Näihin liittyy annosten rajoittaminen, suojaukset ja ympäristömonitorointi, määräaikaiset tarkastukset sekä säteilyturvallisuuskoulutus ja henkilöstön dosimetrinen seuranta. Routiin kuuluu myös tiedottaminen sekä valmius torjua ja hallita säteilyonnettomuuksia.

Kansainvälinen yhteistyö ja ohjeistus tukevat kansallista sääntelyä, jolloin käytännöt perustuvat edistyneisiin turvallisuusperiaatteisiin ja jatkuvaan parantamiseen. Säteilyturvallisuusasiat ovat siten osa sekä terveydenhuoltoa että teollista toimintaa sekä ympäristön ja yhteiskunnan turvallisuutta.