Säteilyannosta

Säteilyannosta tarkoittaa ionisoivan säteilyn aiheuttaman energian määrää, joka imeytyy kudokseen tai aineeseen massayksikköä kohti. Absorboitu annos D kuvaa tätä energiaa ja mitataan yksikössä gray (Gy), jossa 1 Gy on 1 joule per kilogramma. Säteilyannosta tarkastellaan myös biologisen vaikutuksen näkökulmasta.

Absorboitu annos voidaan eritellä ekvivalenttiannoksella ja efektiivisellä annoksella. Ekvivalenttiannos H_T ottaa huomioon, että eri säteilylajit aiheuttavat erilaista biologista vahinkoa; H_T = D_T × w_R, ja sen yksikkö on sievert (Sv). Efektiivinen annos E kuvaa koko kehon kokonaishaittaa, ja sen laskemiseksi lasketaan E = sum_T w_T H_T, jolloin yksikkö on Sv.

Lähteet säteilyyn ovat sekä luonnolliset taustasäteilyn lähteet (kuten radon ja kosminen säteily) että ihmisen aiheuttamat lähteet (röntgen-, CT-kuvantaminen, ydinlääketieteelliset sovellukset, teollisuus). Säteilymittaukset suoritetaan dosimetreillä sekä ympäristö- ja lääketieteellisissä mittauksissa.

Säteilyn terveysvaikutukset riippuvat annoksen suuruudesta ja kestosta. Suuret annokset voivat aiheuttaa välittömiä, deterministisiä vaikutuksia, kuten ihon palamista tai luuytimen vaurioita. Pienemmillä annoksilla riski on stokastinen, eli mahdollisuus syövän kaltaisiin haittoihin kasvaa. Turvallisuudessa noudatetaan ALARA-periaatetta (as low as reasonably achievable) sekä voimassa olevia annosrajoja, suojautumista ja käytännön toimenpiteitä.