Sähköliitosmenetelmät

Sähköliitosmenetelmät ovat tapoja yhdistää sähköjohtimet, komponentit ja liittimet toisiinsa. Liitosmenetelmät turvaavat sekä sähkön- että mekaniikan kannalta luotettavan yhteyden ja eristämisen. Valinta riippuu käyttökohteesta, jännitteestä, virrasta, ympäristöstä ja asennustavasta.

Juottaminen on yleinen menetelmä erityisesti elektroniikassa ja pienjännitteisissä asennuksissa. Johtimet kuumennetaan ja täytetään juotoksella, joka solaantuu ja kovettuu muodostaen sekä sähköisen että mekaanisen yhteyden. Edut ovat hyvä sähköinen kontakti ja pieni liitoskoko; haittoina ovat lämpöaltistus, mahdollinen eristevaurio sekä tarve puhdistukselle ja oikealle lämpötilan hallinnalle.

Puristusliitos (crimp) käyttää johdotimille tarkoitettuja puristusliittimiä. Johtimet puristetaan liittimen sisään sopivalla työkalulla, jolloin syntyy sekä sähköinen että mekaaninen yhteys. Edut ovat nopeus, luotettavuus ja hyvä toimivuus tärinäolosuhteissa; haittoina vaaditaan oikea liitin, oikea puristusväline ja laadukas toteutus.

Ruuviliitännät ovat yleisiä kytkentälevyissä ja liituosissa. Johto asetetaan ruuvin alle tai liitinreikään ja kiinnitetään asianmukaisella kireydellä. Ne tarjoavat helpon asennettavuuden ja tarkastettavuuden, mutta voivat löystyä tärinän vaikutuksesta; oikea kireys ja eristys ovat olennaisia.

Muut liitosmenetelmät kattavat esimerkiksi hitsauksen suurjännite- ja suurvirtojohtimille sekä erikoisliittimet, lämpö- tai paine-eristyksen mahdollistavat ratkaisut. Liitosmenetelmien valinta ja laadunvarmistus perustuvat johtimen koon, ympäristön, käyttö-olosuhteiden ja standardien mukaisuuteen. Jatkossa liitännät testataan ja tarkastetaan, jotta ne täyttävät luotettavuusvaatimukset.