Syväjäädytysprosessi

Syväjäädytysprosessi, tunnetaan myös kryoprezervationa tai syväjäädytyksenä, on prosessi, jossa biologista materiaalia, kuten soluja, kudoksia tai jopa kokonaisia organismeja, säilytetään erittäin alhaisissa lämpötiloissa, tyypillisesti nestemäisessä typessä noin -196 celsiusasteessa. Tavoitteena on pysäyttää kaikki biologinen toiminta ja siten estää materiaalin hajoaminen ajan myötä. Tällä tavoin materiaali voidaan säilyttää pitkiä aikoja ilman merkittävää heikkenemistä ja palauttaa myöhemmin elävään tai toimivaan tilaan.

Prosessiin kuuluu yleensä useita vaiheita. Ensin materiaaliin lisätään kriosuojausaineita, jotka ovat kemiallisia yhdisteitä, kuten glyserolia tai dimetyylisulfoksidia (DMSO). Nämä aineet auttavat estämään solujen sisäisten jääkiteiden muodostumista jäätymisen aikana, mikä voi vahingoittaa solurakenteita. Sen jälkeen materiaali jäähdytetään hallitusti erittäin alhaisiin lämpötiloihin. Nopea jäähdytys on usein välttämätöntä jääkiteiden muodostumisen minimoimiseksi. Lopuksi materiaali siirretään säilytettäväksi nestemäisen typen astiaan.

Syväjäädytysprosessilla on monia sovelluksia. Sitä käytetään laajasti hedelmällisyysklinikoilla siittiöiden, munasolujen ja alkioiden säilytyksessä. Sitä hyödynnetään myös geenipankkien ja solupankkien ylläpidossa, mikä mahdollistaa geneettisen materiaalin ja eri solutyyppien pitkäaikaisen säilyttämisen tutkimus- ja lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tulevaisuudessa syväjäädytystä tutkitaan myös ihmiskehon tai sen osien säilyttämiseksi mahdollisesti tulevaisuuden lääketieteellisiä toimenpiteitä varten, vaikka tämä on vielä kokeellista.