Suurjännitejärjestelmien

Suurjännitejärjestelmät viittaavat sähköverkkoihin, jotka toimivat korkeammilla jännitetasoilla verrattuna pienjännite- tai keskijännitejärjestelmiin. Nämä järjestelmät ovat välttämättömiä sähköenergian tehokkaalle siirrolle pitkiä matkoja. Yleensä suurjännite määritellään yli 100 kilovoltin (kV) jännitetasoiksi, mutta raja voi vaihdella hieman eri maissa ja yhteyksissä.

Suurjännitejärjestelmät koostuvat tyypillisesti sähköasemista, suurjännitejohtoista ja muista erikoislaitteista, jotka on suunniteltu kestämään ja hallitsemaan korkeita jännitteitä. Sähköasemat toimivat solmukohtina, joissa jännitettä nostetaan (muuntajilla) tai lasketaan (muuntajilla) eri siirto- ja jakelutarkoituksiin. Suurjännitejohdot ovat usein ilmassa kulkevia johtimia, jotka on tuettu korkeilla pylväillä, tai maanalaisia kaapeleita, jotka vaativat erityistä eristystä ja suojausta.

Korkeiden jännitteiden käyttö mahdollistaa virran pienentämisen samalle tehonsiirtomäärälle (teho = jännite x virta). Pienempi virta tarkoittaa pienempiä häviöitä johtimissa lämmön muodossa (häviöt ovat verrannollisia virran neliöön). Tämä tekee suurjännitejärjestelmistä välttämättömiä teollisuuden ja laajan yleisön tarvitseman sähkön toimittamisessa tehokkaasti kauas tuotantolaitoksista. Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää suurjännitejärjestelmien suunnittelussa ja käytössä, ja niihin liittyy tiukat säännökset ja standardit.