Suprafluiditeetti
Suprafluiditeetti on yksi suprafluidin aineen ilmentymistä, jossa aine virtaa ilman viskositeettia. Tämä tarkoittaa, että suprafluidi voi virrata äärettömän kauan ilman energiahäviötä. Suprafluiditeetti ilmenee yleensä hyvin alhaisissa lämpötiloissa, lähellä absoluuttista nollapistettä.
Ensimmäisen kerran suprafluiditeetti havaittiin helium-4-isotoopissa vuonna 1938, ja sen teoreettisen selityksen antoivat Lev Landau ja Fritz
Suprafluiditeetin ominaisuuksia ovat muun muassa sen kyky kiivetä seinämiä pitkin säiliöstä ulos (ns. "fountain effect") ja
Suprafluiditeetin tutkimuksella on merkitystä useilla fysiikan aloilla, kuten kvanttimekaniikassa, astrofysiikassa ja materiaalitieteessä. Se auttaa ymmärtämään monimutkaisten