Suoratoistoa

Suoratoistoa tarkoitetaan multimedia-aineiston toimittamista internetin välityksellä siten, että toisto alkaa ja etenee ilman kokonaisen tiedoston lataamista. Tieto siirtyy pieninä segmentoina ja tallentuu tilapäisesti käyttäjän laitteelle sekä verkkopalvelun palvelimeen. Tämä eroaa perinteisestä lataamisesta, jossa koko tiedosto täytyy saada ennen toistoa.

Suoratoistoa voidaan jakaa live-striimaukseen ja on-demand -sisällön toimitukseen. Live-striimaus välittää tapahtuman reaaliajassa; on-demand sisältö on katsottavissa myöhemmin. Molemmissa käytetään usein useita lähteitä ja hajautettuja järjestelmiä.

Teknisesti suoratoisto käyttää HTTP-pohjaisia protokollia, kuten HLS ja MPEG-DASH, joiden avulla media jaetaan pieniin segmentoihin. Ingestiin voi käyttää RTMP:tä tai RTSP:tä; toistoon sovellukset voivat hyödyntää WebRTC:tä tai perinteisiä media-soittimia. CDNejä käytetään sisällön toimituksen nopeuttamiseksi, ja sisältö voidaan suojata DRM-ratkaisuin.

Käyttökohteita ovat televisio- ja elokuva-alustat, online-videoalustat, live-urheilu, verkkopelit, koulutukset sekä yritysten sisällönjakeluratkaisut.

Keskeisiä haasteita ovat matala latenssi, vaihtelevat yhteydet sekä laatutason säätäminen ABR:n avulla. Tekijänoikeudet, sisällön suojaus ja laitteistoyhteensopivuus vaikuttavat toteutuksiin.

Historia: suoratoiston kehitys on alkanut 1990-luvulla progressiivisesta latauksesta ja RTMP-syötteistä. HLS julkaistiin 2009 Applelle, DASH standardoitiin 2011. Nykyään HTTP-pohjaiset ratkaisut ovat yleisimpiä kaupallisessa suoratoistossa.