Suojavuutta
Suojavuutta tarkoittaa elimistön kykyä estää infektion kehittyminen taudinaiheuttajan vaikutuksesta. Se kuvaa sekä yksilön että väestön tasoa: suojautuminen voi syntyä luonnollisesti sairastamisen seurauksena tai rokotusten kautta.
Immuunipuolustuksessa keskeiset mekanismit ovat humoraalinen vastus, jossa vasta-aineet hajottavat tai neutraloivat taudinaiheuttajia, sekä soluvälitteinen immuunivaste, jossa
Suoja voi syntyä sekä luonnollisesti että rokotuksella. Rokotteet pyrkivät jäljittelemään taudinaiheuttajaa turvallisesti, jotta immuunijärjestelmä muodostaa muistia
Laumasuoja, eli väestötasoinen suojelu, vähentää taudinleviämistä, kun suuri osa väestöstä on suojassa. Tämä riippuu rokotteiden tehokkuudesta,
Suojautuvuuden arviointi perustuu sekä yksilötason mittauksiin, kuten vasta-ainetasojen tai T-soluvastauksien kokeista, että epidemiologisiin indikaattoreihin. Tulosten tulkinnassa
Esimerkkejä suojavuutta koskevista keskusteluista ovat rokotusten vaikutus influenssaan, tuhkarokkoon ja SARS-CoV-2-viruksen torjuntaan; vastuullinen rokotuskäytäntö tähtää sekä