Suojavaikutus

Suojavaikutus on käsite, jolla tarkoitetaan tekijän, toimenpiteen tai olosuhteen antamaa suojavaikutusta, joka vähentää haitallisen seurauksen todennäköisyyttä tai vakavuutta. Se voi esiintyä eri tieteenaloilla, kuten lääketieteessä, fysiikassa ja radiologisessa suojauksessa.

Lääketieteessä suojavaikutus kuvaa esimerkiksi rokotteiden, entisen infektion tai muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vähentävää vaikutusta sairastuvuuteen, vakavuuteen tai kuolleisuuteen. Tutkimuksissa suojavaikutusta mitataan usein tehokkuutena tai suojavaikkutena, esimerkiksi suhteellisen riskin vähentämisenä (1–REL). Käytännön esimerkkejä ovat rokotteiden aiheuttama suojavaikutus influenssakaudella tai HPV-rokotteiden vaikutus seuraaviin syöpiin.

Fysiikassa ja kemianteoriassa suojavaikutus voi viitata elektronien suojaukseen (shielding/ screening effect), jolloin sisemmäiset elektronit vähentävät ulkoelektronien kokemaa ydinlatauksen vetoa. Tämä vaikuttaa ionisaatioenergiaan, atomin säteeseen ja spektriin. Radiologic protectionissa suojavaikutus tarkoittaa materiaalin kykyä suojata säteilyltä absorboimalla tai hajottamalla säteilyä; tehokkuuteen vaikuttavat materiaali, paksuus ja säteilyn laji sekä energia.

Suojavaikutuksen suuruuteen vaikuttavat konteksti, populaatio ja ajallinen tekijät. Tulos voi poiketa laboratorio-olosuhteissa annetusta tehosta, ja arvioinnissa käytetään usein sekä kokeellisia että tutkimusperusteisia lähteitä.