Sulatushitsausmenetelmiä

Sulatushitsausmenetelmiä, suomeksi sulateliitoksen valmistukseen käytettyjä hitsausmenetelmiä, ovat keskeinen osa metallien yhdistämistä. Nämä menetelmät perustuvat materiaalin sulattamiseen joko hitsausaineen tai ulkoisen lämmönlähteen avulla, jolloin metallit yhdistyvät jäähdyttyään. Yleisimpiä sulatushitsausmenetelmiä ovat esimerkiksi kaarihitsaus, kaasuhitsaus ja vastushitsaus.

Kaarihitsauksessa lämpö syntyy sähkökaaren avulla, joka sulattaa metallin ja usein myös täyteaineen. Kaarihitsausmenetelmiä on monia, kuten suojakaasuhitsaus (MIG/MAG), puikkohitsaus (MMA) ja volframikaasuhitsaus (TIG). Suojakaasuhitsauksessa käytetään inerttiä tai aktiivista kaasua suojaamaan hitsisulaa ilman epäpuhtauksilta. Puikkohitsauksessa käytetään päällystettyä elektrodia, joka samalla toimii täyteaineena ja suojaa sulaa. Volframikaasuhitsaus soveltuu erityisesti laadukkaisiin saumoihin ja ohuiden materiaalien hitsaukseen.

Kaasuhitsauksessa lämpö saadaan poltettaessa polttoainekaasua, kuten asetyleeniä, hapen kanssa. Kaasuhitsaus soveltuu ohuempien kappaleiden liittämiseen ja materiaalien, kuten teräksen ja ei-rautametallien, hitsaukseen. Vastushitsaus puolestaan perustuu sähkövastuksen aiheuttamaan lämpöön, kun sähkövirta johdetaan työkappaleiden läpi. Esimerkkejä ovat pistepistehitsaus ja saumahitsaus, joita käytetään yleisesti ohutlevyteollisuudessa. Menetelmän valinta riippuu yhdistettävistä materiaaleista, materiaalin paksuudesta, vaaditusta sauman laadusta ja tuotantotehokkuudesta.