Subtyyppejä

Subtyyppi on käsite, jota käytetään kuvaamaan ryhmää, joka on osa suurempaa, yleisempää tyyppiä. Subtyyppi on erikoistettu muoto tyypistä, ja se perii supertyypin ominaisuudet mutta voi rajoittaa tai laajentaa niitä. Subtyyppien suhde muodostaa hierarkian, jossa alityypit voivat korvata yleisimmän tyypin sovelluksissa ilman, että ohjelman tarvitsee nähdä eroa.

Ohjelmoinnissa subtyping mahdollistaa substituability: jos Dog on alityyppi Animalille, funktiolle, joka odottaa Animalia, voidaan antaa Dog-olio. Tämä periaate on tunnettu Liskovin substituutioperiaatteena. Eri ohjelmointikielet käyttävät erilaisia mekanismeja: nimellinen (nominal) subtyping sekä rakenneperusteinen (structural) subtyping, sekä erilaisia kanssa generics- ja variantteja.

Biologiassa subtyypit voivat tarkoittaa tarkempaa variaatiota saman lajin sisällä, kuten virusten alatyyppejä (esim. influenssan A-alatyypit) tai bakteerien kantoja. Subtyyppejä käytetään kuvaamaan perinnöllisiä eroja, jotka vaikuttavat esimerkiksi käytökseen, patogeenisyyteen tai vastustuskykyyn liittyviin ominaisuuksiin. Ne eroavat lajin virallisesta taksonomisesta, jossa käytetään usein termiä alalaji tai serotyyppi.

Tietotekniikasta ja datamallinnuksesta: Tietorakenteissa ja ontologioissa subtyypit mahdollistavat tarkemman luokittelun ja polymorfismin: samaan supertyyppiin liittyvät alityypit voivat tarjota erilaisia toteutuksia tai lisäominaisuuksia. Esimerkkinä ohjelmointimaailman luokkahierarkiat ja semanttiset mallit.

Subtyyppejä käytetään laajasti eri tieteenaloilla kuvaamaan varhaisesti erilaistuneita, mutta yleistetyllä tasolla yhteisiä ominaisuuksia sisältäviä kokonaisuuksia.