Sublimaatiota

Sublimaatio on aineen tilansiirtymä, jossa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi ilman nestemäistä välivaihetta. Tämä tapahtuu, kun olosuhteet ovat sellaiset, että kiinteä–neste -vaihe ei muodostu; yleisimpiä syitä ovat alhainen paine tai korkea lämpötila. Sublimaatio on endotherminen prosessi, jossa lämpöä kuluu kaasumaisen tilan muodostumiseen.

Esimerkkejä sublimaatiosta ovat kuivajää (hiilidioksidi), joka sublimoituu kiinteästä kaasuksi normaalissa paineessa noin −78,5 °C:ssä; jodi sekä kamferi, jotka sublimoituvat huoneenlämpötilassa. Sublimaatiota voidaan käyttää puhdistukseen ja erotteluun, koska jotkut aineet sublimoituvat ja toiset eivät, jolloin epäpuhtaudet voidaan erottua pois ja saada puhtaampi kiinteä yhdiste. Laboratorioissa sublimaatiota käytetään myös epäpuhtauksien poistoon ja näytteiden käsittelyyn.

Teollisesti sublimaatioa hyödynnetään muun muassa värien siirtämisessä tekstiileille ja pinnoille. Dye-sublimation -painatuksessa väriaineet sublimoituvat lämpötilan ja paineen vaikutuksesta ja sitoutuvat kankaaseen tai muovipinnalle, jolloin tuloksena on kirkas ja kestävä kuva. Tämä menettely toimii erityisesti polyesterimateriaaleilla ja vaatii korkeita lämpötiloja. Sublimaatiota käytetään myös pinnoitteissa ja eräissä puhdistus- ja valmistusprosesseissa.

Sublimaatio on myös psykologinen puolustusmekanismi. Sigmund Freud esitti sublimaatio-teorian: aggressiivisen tai seksuaalisen energian voidaan suunnata yhteiskunnan hyväksymiin, rakentaviin toimiin, kuten taiteeseen, urheiluun tai muuhun luovaan työhön. Nykypsykologiassa sublimaatio nähdään kyvyksi hyödyntää jännitteitä ja muuntaa niitä rakentavaksi toiminnaksi.