Standardikirjasto

Standardikirjasto on ohjelmointikielen mukana toimitettava kirjasto, joka sisältää yleisimmin käytetyt sovellusrajapinnat ja hyödylliset toiminnallisuudet. Sen tarkoituksena on tarjota rutiinitehtäviä varten valmiita, mahdollisimman portatiivisia työkaluja, jotta ohjelmoijan ei tarvitse toteuttaa perustoimintoja alusta alkaen. Standardikirjaston rajapinnat ovat usein osa kielen standardia tai hyväksyttyä määritelmää, ja ne sisältävät muun muassa data- ja kokoelaluokat, tiedostojen käsittelyn, syötteen ja tulosteen hallinnan, merkkijonojen käsittelyn, päivämäärä- ja aikaoperaatiot sekä virheenkäsittelyn.

Laajemmassa merkityksessä standardikirjasto voi kattaa myös I/O-rajapinnat, verkko- ja verkkoprotokollat, ajanjaksojen hallinnan, monisäikeisyyden ja lukuisia hyödyllisiksi koettuja apulaiskirjastoja. Kielestä riippuen kirjasto on osa kielialustan ekosysteemiä ja voi tarjota moduulit tai paketit, joita voidaan tuoda ohjelmaan. Standardikirjastojen etuja ovat parempi siirrettävyys (portabiliteetti) eri alustoilla, yhtenäiset ohjelmointitavat ja vähäiset ulkoisten riippuvuuksien määrät.

Esimerkkejä: Java Standard Library (java.* paketit), Pythonin standardikirjasto, C++ Standard Library (STL) sekä .NETin Base Class Library. Kehittäjät voivat täydentää peruskirjastoa ulkoisilla kirjastoilla, mutta standardikirjasto tarjoaa vahvan yhteisen perustan.