Solupitoisuus

Solupitoisuus tarkoittaa solujen määrää tietyssä tilavuudessa liuosta tai kulttuuria. Yleisimmin se ilmaistaan solujen määränä millilitrassa (sol/mL) tai viljelyn yhteydessä CFU/mL (colony forming units per millilitra). Solupitoisuus kuvaa solujen tiheyttä kasvatuskulttuureissa, bioprosesseissa, diagnosointiprosesseissa ja tutkimuksissa, joissa solujen määrä vaikuttaa tuloksiin ja prosessin toistettavuuteen.

Mittausmenetelmät vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Suorissa mittauksissa solut lasketaan mikroskoopin avulla hemocytometristä tai luokittelemalla solut vaa’alla ja väreillä. Virta-tekijäisten (flow cytometry) avulla voidaan erotella elävät ja kuolleet solut sekä tarkentaa solutyyppiä ja ominaisuuksia. Indikaattorina käytetään turbidometriaa: optinen tiheys (OD) antaa arvion solupitoisuudesta, ja tulokset on kalibroitu vastaamaan todellista solujen määrää. Pitoisuus voidaan myös määrittää viljelymenetelmillä, kuten CFU/mL – viljelmistä saadaan elinkykyiset yksiköt prosentuaalisesti kulttuurin asettamien määritysten mukaan.

Sovellukset ja tulkinta. Solupitoisuutta seurataan erityisesti bakteeri- ja hiivikasvussa, solulinjojen viljelyissä sekä bioteknologisissa prosesseissa, joissa solujen tiheydellä on suora vaikutus tuotteen laatuun ja tuotantomäärään. Kasvun eri vaiheissa solupitoisuus muuttuu: eksponentiaalinen kasvu lisää pitoisuutta, kunnes kasvun rajoitteet asettavat rajat. Tärkeää on huomioida eläviin soluihin ja kuolleisiin soluihin kohdistuneet mittaukset, sekä mahdolliset solujen agglomeroitumisesta johtuvat virheet.

Lisäksi aiheeseen liittyvät käsitteet: OD-arvo, hemocytometri, CFU/mL ja flow cytometry.