Simulaatiotestauksen

Simulaatiotestaus, tunnetaan myös nimellä mallintamistestaus, on ohjelmistotestausmenetelmä, jossa järjestelmän käyttäytymistä tutkitaan simulaatiomallin avulla sen sijaan, että käytettäisiin todellista järjestelmää. Simulaatiomalli on abstraktio todellisesta järjestelmästä, joka pyrkii vangitsemaan olennaiset ominaisuudet ja vuorovaikutukset. Tätä menetelmää käytetään usein monimutkaisissa järjestelmissä tai tilanteissa, joissa todellisen järjestelmän testaaminen on kallista, vaikeaa tai mahdotonta.

Simulaatiotestauksessa luodaan simulaatiomalli, joka edustaa testattavaa järjestelmää. Tähän malliin syötetään erilaisia syötteitä ja tarkkaillaan sen tuottamia tulosteita ja sisäistä tilaa. Tavoitteena on tunnistaa virheet, arvioida suorituskykyä ja varmistaa, että järjestelmä käyttäytyy odotetulla tavalla erilaisissa olosuhteissa. Simulaatiomalleja voidaan luoda käyttämällä erilaisia tekniikoita, kuten tilakoneita, tapahtumapohjaisia malleja tai matemaattisia malleja.

Tämän testausmenetelmän etuja ovat mahdollisuus testata järjestelmää ennen sen fyysistä rakentamista, kyky simuloida vaarallisia tai harvinaisia tilanteita turvallisesti sekä joustavuus erilaisten skenaarioiden tutkimisessa. Simulaatiotestaus soveltuu hyvin esimerkiksi ilmailun, autoteollisuuden, peliteollisuuden ja monimutkaisten prosessien hallinnan kaltaisille aloille, joissa järjestelmien käyttäytymisen ennustaminen ja validoiminen on kriittistä. Menetelmän haittapuolina voivat olla mallin rakentamisen vaatima aika ja asiantuntemus sekä mallin tarkkuuden rajallisuus suhteessa todellisuuteen.