Silttipartikkelit

Silttipartikkelit ovat hienojakoisia sedimenttihiukkasia, joiden koko on määritelty geologisesti. Ne ovat pienempiä kuin hiekkapartikkelit, mutta suurempia kuin savipartikkelit. Yleisesti hyväksytty koon vaihteluväli silttipartikkeleille on halkaisijaltaan 0,002–0,0625 millimetriä. Niitä ei voi yleensä erottaa paljain silmin, ja ne tuntuvat sileiltä sormien välissä.

Silttipartikkelit koostuvat usein mineraaleista, kuten kvartsista ja maasälvästä, mutta ne voivat sisältää myös orgaanista ainesta. Niiden muodostumiseen vaikuttavat eroosioprosessit, kuten veden tai tuulen kulutus, jotka hajottavat suurempia kiviä ja mineraaleja pienemmiksi osiksi. Silttikerrostumia löytyy monenlaisista ympäristöistä, kuten jokien pohjista, järvien sedimenteistä, aavikoilta ja rannikkoalueiden kerrostumista.

Siltti vaikuttaa merkittävästi maaperän ominaisuuksiin. Siltapitoinen maa voi olla hyvin hedelmällistä, koska siltti pystyy pidättämään vettä ja ravinteita tehokkaasti. Liiallinen silttipitoisuus voi kuitenkin aiheuttaa huonoa vedenläpäisevyyttä ja tiivistymistä, mikä voi haitata kasvien kasvua. Vesistöissä siltti voi heikentää vedenlaatua lisäämällä sameutta ja vaikuttamalla vesieliöiden elinympäristöihin. Se on myös merkittävä eroosion kuljettama materiaali.