Silikoniresiinien

Silikoniresiinien ovat organosiloksanipolymeerien ryhmä, joka muodostaa 3D-verkostoituneen, kestäviä ja eristäviä materiaaleja. Runkona on Si–O–Si-sidos, ja sivuryhmiä ovat yleensä metyyli-, fenyyli- tai vinyliryhmät. Silikoniresiinia kutsutaan usein thermosetting- tai kosteuskovettuvaksi resiniksi, koska kovettuminen tapahtuu joko lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta tai additiokovettumalla.

Kovettuminen ja valmistus perustuvat kahteen päämenetelmään. Kondensaatiokovettuminen syntyy rypistyksen aikana, kun siloksaanien alkoksihäiriöt hydrolysoituvat ja siirtojen välillä muodostuu Si–O–Si-verkosto ja vapautuu alkoholia tai vettä. Additiokovettuminen tapahtuu Si–H- ja vinyliryhmien reagoidessa platina-katalyytin avulla, jolloin muodostuu vahva verkosto ilman merkittävää vedenpoistoa. Näin syntyvä kokonaisverkosto antaa hyvän lämmönkestävyyden ja eristyskyvyn.

Ominaisuudet vaihtelevat koostumuksen mukaan, mutta tyypillisiä etuja ovat korkea lämpötilakestävyys (riippuen resiinistä usein yli 200 °C, joissain tapauksissa jopa 300–400 °C), erinomainen sähköinen eristys, hyvä kemiallinen ja säänkestävyys sekä matala kutistuma. Joissakin resiiniversioissa on hyvä läpinäkyvyys tai optiset ominaisuudet.

Sovellukset kattavat esimerkiksi korkeankestävien pinnoitteiden, eristys- ja suojausaineiden sekä koostumusten sideaineet ja keraamisiin sekoitteisiin käytettävät sideaineet. Silikoniresiinien käytössä huomioidaan huonekalvot ja mahdollinen UV-säteilyn vaikutus sekä vaatimukset kuivatuksesta ja lämpökovettumisesta.