Sijoituskäyttäytymisen

Sijoituskäyttäytyminen viittaa siihen, miten yksilöt ja ryhmät tekevät päätöksiä sijoituskohteiden valinnassa ja hallinnassa. Se yhdistää taloustieteen ja psykologian periaatteita selittääkseen, miksi sijoittajat eivät aina toimi rationaalisesti. Sen sijaan, että perustettaisiin päätökset pelkästään taloudelliseen analyysiin, sijoituskäyttäytyminen tunnistaa tunteiden, kognitiivisten vinoumien ja sosiaalisten vaikutusten merkityksen.

Yleisiä kognitiivisia vinoumia sijoittamisessa ovat esimerkiksi yli-itsevarmuus, jossa sijoittaja uskoo liikaa omiin kykyihinsä ja ennusteisiinsa, sekä vahvistusvinouma, jossa tietoa etsitään ja tulkitaan tavalla, joka tukee jo olemassa olevia uskomuksia. Tappioiden välttämisen pyrkimys on toinen keskeinen tekijä; ihmiset kokevat tappion tuskan voimakkaammin kuin voiton ilon, mikä voi johtaa siihen, että sijoittajat pitävät tappiollisia sijoituksia liian pitkään tai myyvät voitolla olevia sijoituksia ennenaikaisesti.

Sosiaalinen todiste ja laumakäyttäytyminen ovat myös merkittäviä tekijöitä. Sijoittajat saattavat seurata muiden sijoittajien toimia sen sijaan, että tekisivät omia analyysejaan, mikä voi johtaa kupliin ja romahduksiin markkinoilla. Sijoituskäyttäytymisen tutkimus pyrkii tunnistamaan näitä malleja ja kehittämään strategioita, jotka auttavat sijoittajia tekemään järkevämpiä ja objektiivisempia päätöksiä. Ymmärtämällä näitä psykologisia tekijöitä sijoittajat voivat pyrkiä minimoimaan tunteiden vaikutusta sijoituspäätöksiinsä ja parantamaan sijoitusrahastonsa tuottoja pitkällä aikavälillä.