Siirtymämetalleissa

Siirtymämetalleissa viittaa joukkoon alkuaineita, jotka sijaitsevat jaksollisen järjestelmän ryhmissä 3–12. Näitä metalleja tunnetaan kyvystään muodostaa monenlaisia yhdisteitä, ja niillä on usein useita hapetusasteita. Elektronirakenteensa ansiosta siirtymämetallit pystyvät luovuttamaan tai vastaanottamaan elektroneja, mikä tekee niistä erittäin hyödyllisiä katalyytteinä monissa kemiallisissa reaktioissa.

Yleisiä siirtymämetalleja ovat esimerkiksi rauta, kupari, nikkeli ja platina. Näillä alkuaineilla on merkitystä monilla teollisuudenaloilla, kuten metallurgiassa, elektroniikassa, lääketieteessä ja energiantuotannossa. Esimerkiksi rautaa käytetään laajalti teräksen valmistuksessa, kuparia sähköjohtimissa ja nikkeliä akkuteknologiassa. Monet siirtymämetallit ovat myös välttämättömiä elämälle, kuten rauta hemoglobiinissa hapen kuljetuksessa.

Siirtymämetalliyhdisteet ovat usein värillisiä ja voivat olla paramagneettisia, eli ne reagoivat magneettikenttiin. Tämä johtuu osittain niiden elektronien epätäydellisistä d-orbitaaleista. Siirtymämetalleilla on myös taipumus muodostaa koordinaatioyhdisteitä, joissa metalli-ioni sitoutuu ligandimolekyyleihin. Näillä yhdisteillä on laaja kirjo sovelluksia.