Siirtymäballistiikan

Siirtymäballistiikka viittaa luodin tai muun ammuksen lentorataan sen poistuessa piipusta ja vakiintuessa spiraaliliikkeeseen. Välittömästi piipusta poistumisen jälkeen ammus on yleensä epävakaassa tilassa, koska se on juuri saanut vauhdin ja alkavan pyörimisliikkeen piipun rihlauksesta. Tämä epävakaus kestää hyvin lyhyen ajan, tyypillisesti vain muutamia metrejä ampumamatkasta.

Tänä siirtymävaiheena ilmavirta ja ammuksen itsensä aerodynaamiset ominaisuudet alkavat vaikuttaa sen lentoon. Pyörimisliike, jonka piipun rihlaukset antavat ammuksen pyöriä akselinsa ympäri, on ratkaisevan tärkeää sen vakauden kannalta. Tämä gyroskooppinen vaikutus auttaa pitämään ammuksen linjassa sen lentosuunnassa ja estää sitä kääntymästä.

Siirtymäballistiikkaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa piipun pituus, rihlauksen nousu, ammuksen muoto ja paino, sekä lähtönopeus. Erilaiset aseiden ja patruunoiden yhdistelmät voivat tuottaa erilaisia siirtymäominaisuuksia. Kun ammus on saavuttanut vakaan lentoradan, puhutaan vakiintuneesta ballistiikasta, joka kuvaa ammuksen käyttäytymistä pidemmillä ampumamatkoilla. Siirtymäballistiikka on siis olennainen, vaikkakin lyhytkestoinen, osa ammuksen lentorataa.