Siirtovälineisiin

Siirtovälineisiin tarkoittaa viestinnän signaalien siirtämiseen käytettyjä välineitä ja medioita, joiden kautta tiedot kulkevat laitteiden välillä. Niillä on keskeinen rooli tietoliikenteessä, telelaitteissa ja verkoissa, ja niiden ominaisuudet määrittävät signaalin kantaman kapasiteetin, viiveen sekä kustannukset. Siirtovälineet voivat vaikuttaa verkon luotettavuuteen, turvallisuuteen ja laajennettavuuteen.

Siirtovälineet jaetaan yleisesti kahteen pääkategoriaan: ohjattuihin (guided) ja ohjaamattomiin (unguided) välineisiin. Ohjatuiksi välineiksi kuuluvat esimerkiksi erilaiset kaapelit, joiden avulla signaali kulkee suoraviivaisesti. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kierretty pari, koaksiaalikaapeli ja kuituoptinen kaapeli. Näillä välineillä on määritelty kaistanleveys, attenuaatio ja ympäristönsuoja; kuituoptiikalla on erityisen suuri kaistanleveys ja alhainen häviö pitkillä matkoilla.

Ohjaamattomat välineet kattavat ilman ajautuvat yhteydet, kuten langattomat radio- ja infrapunatekniikat sekä satelliitti- ja microwaveliikenteen. Näillä välineillä on etuna liikkumis- ja asennusvapaus sekä nopea käyttöönotto, mutta ne voivat olla alttiimpia häiriöille, sääolosuhteilta ja turvallisuusriskeille sekä tarjoavat usein pienemmän ja epäsäännöllisemmän kaistanleveyden kuin kiinteät kaapelit.

Valinnat siirtovälineissä perustuvat matkan pituuteen, tarvittavaan kaistanleveyteen, ympäristötekijöihin sekä kustannuksiin. Nykyverkoissa käytetään usein yhdistelmiä, kuten kuitupohjaista runkoyhteyttä sekä langattomia viimeistelyvälineitä, jotta saavutetaan sekä suorituskyky että joustavuus.