Seurantaajankohdat

Seuranta-ajankohdat, tai seuranta-ajankohdat, ovat ennalta määriteltyjä ajankohtia, jolloin kerätään tietoja seurattavasta ilmiöstä kuten hoidon vaikutuksista, potilaan tilasta tai tutkimuksen lopullisista beslutendpuntista. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa samankaltaisen datan kerääminen samanlaisten aikapisteiden kautta, jotta muutoksia voidaan vertailla ja trendiä seurata tarkasti.

Ne esiintyvät yleisesti kliinisissä tutkimuksissa, havainnoivissa tutkimuksissa sekä terveydenhuollon seuranta- ja jälkitoimissa. Esimerkkeinä voivat olla baseline-arvo (t=0) ennen hoidon aloittamista, sekä useat mitattavat aikapisteet hoidon aikana ja sen jälkeen, kuten viikko- tai kuukausiarvot. Seuranta-ajankohdat voivat olla kiinteitä tai niiden ympärille voidaan määritellä aikavälejä (windows), esimerkiksi mahdollisten poikkeusjärjestelyjen vuoksi.

Suunnittelussa seuranta-ajankohdat liittyvät tutkimuksen pää- ja sivuagendaan sekä tilastoanalyyseihin. On tärkeää määritellä etukäteen, mitä muuttujia mitataan kussakin aikapisteessä ja millä tavoin tuloksia käsitellään analyysissä (esim. toistettujen mittausten mallit, seurantadata ja mahdollinen puuttuva data). Tämä tukee läpinäkyvyyttä, mahdollistaa vertailun ja auttaa määrittelemään päivänvalon sekä päätöksentekopisteet.

Käytännön näkökulmat huomioivat potilas- ja resurssikysymykset sekä mahdollisuuden etäseuranta- tai sähköisestä tiedonkeruusta. Seuranta-ajankohdat voivat olla herkkiä toteutettavuudelle ja voivat olla säädeltyjen ohjeiden tai standardien, kuten kliinisen tutkimuksen hyvän käytännön (GCP), alaisuudessa. Hyvin määritellyt seuranta-ajankohdat parantavat datan laatua ja tulosten tulkittavuutta.