Selkärangattomia

Selkärangattomat ovat eläimiä, joilta puuttuu selkäranka. Ne muodostavat suurimman osan eläinlajeista, ja arviot kertovat niiden määrän olevan noin 95–98 prosenttia kaikista eläimistä. Selkärangattomia tavataan kaikkialla: ne elävät sekä maalla että vesissä, ja niiden elämäntavat vaihtelevat filtteröinnistä kiinnittymiseen sekä liikkuvaan toimintaan eri ympäristöissä.

Merkittävimpiä selkärangattomien pääryhmiä ovat sienieläimet (Porifera), polttiaiseläimet (Cnidaria), plathelminteet (Platyhelminthes), nematodit (Nematoda), annelidit (Annelida), nilviäiset (Mollusca), niveljalkaiset (Arthropoda) sekä rengasruumiiset (Echinodermata). Näihin ryhmiin kuuluu sekä yksinkertaisia, filtteröivätä elämää harjoittavia muotoja että monimutkaisempia lajeja, joilla on kehittyneemmät aistit ja liikkumis- sekä kiinnittymistavat.

Rakenteeltaan selkärangattomat voivat olla täysin ilman tukirakennetta tai niillä voi olla erilaisia tukirakenteita. Sienieläimillä ei ole yleistä tukirankaa, polttiaiseläimillä on pehmeä vartalo, ja niveljalkaisilla on usein kova ulkoinen exoskeleti. Nilviäiset voivat rakentaa sisäisen, kalkkisen kuoren tai olla ilman sitä. Monilla ryhmillä esiintyy sekä suvullista että suvutonta lisääntymistä sekä monimutkaisia kehitysvaiheita.

Merkittävä rooli ekosysteemeissä: selkärangattomat muodostavat suurimman osan eläinmaailman monimuotoisuudesta ja vaikuttavat energiavirtoihin, ravintoketjuihin ja ekologiseen kiertoon. Hyönteiset pölyttävät monia kasveja, hajottajat kierrättävät orgaanista ainesta, ja merellinen selkärangattomien monimuotoisuus ylläpitää sekä meri- että makean veden ekosysteemejä. Ihmisille ne ovat sekä resurssien lähde että tutkimuksen kohde, sekä joissain tapauksissa taudinlevittäjiä.