Selainpohjaisia

Selainpohjaisia ohjelmia tarkoitetaan sovelluksia, joiden käyttöliittymä ja suurin osa toiminnallisuudesta ajetaan verkkoselaimessa. Käyttöönotto tapahtuu ilman erillistä asennusta, ja sovellus voi kommunikoida tausta- tai pilvipalvelinten kanssa API-rajapintojen kautta.

Teknisesti selainpohjaiset sovellukset rakentuvat usein front-endistä, joka käyttää HTML:ää, CSS:ää ja JavaScriptiä (tai TypeScriptiä), sekä taustapalveluista, jotka tarjoavat API-rajapintoja kuten REST tai GraphQL. Näitä sovelluksia voidaan toteuttaa sekä yksisivuisina sovelluksina (SPA) että perinteisinä moni­-sivu­sovelluksina (MPA). Progressiiviset Web-sovellukset voivat tarjota offline-toimintoja ja mahdollistaa asennettavuuden selaimen kautta.

Edut sisältävät alusta- ja laiteyhteensopivuuden, nopean käyttöönoton ja keskitetyn päivityksen sekä helpomman jakelun natiivisovelluksiin verrattuna. Data voidaan tallentaa ja synkronoida palvelimella, mikä helpottaa hallintaa, skaalautuvuutta ja turvallisuutta yrityksissä.

Haasteina ovat suorituskyvyn rajoitukset, riippuvuus selaimen ominaisuuksista ja verkkoyhteydestä sekä offline-tila ja turvallisuusnäkökulmat, kuten XSS- ja CSRF-hyökkäysten torjunta sekä tiedon suojaus. Kehittäjien on kiinnitettävä huomiota saavutettavuuteen, testaukseen ja kansainvälisyyteen sekä verkkopalveluiden ja selainten väliseen yhteensopivuuteen.

Historia-webin ensiaskeleet muotoutuivat web-sovelluksiksi jo varhaisina vuosikymmeninä, mutta AJAX-teknologian laajamittainen käyttöönotto, single‑page- ja later PWAs -ratkaisut ovat tehneet selainpohjaisista sovelluksista yleisiä. Esimerkkejä nykyään ovat Google Docs, Gmailin verkkoversio, Slackin verkkosovellus, Trello ja Figma.