Schengensäädöksiin

Schengensäädöksiin viittaa EU:n ja Schengen-alueen lainsäädäntö, jonka tavoitteena on poistaa sisäiset rajatarkastukset ja vahvistaa ulkorajojen yhteistä valvontaa sekä vapaan liikkuvuuden periaatteet. Schengen-alueelle kuuluu useita EU:n jäsenvaltioita sekä joitakin eurooppalaisia maita, jotka ovat sitoutuneet Schengen-sääntöihin. Alueen toimivuuden keskeisiä piirteitä ovat yhteinen järjestelmä ulkorajojen hallinnasta, yhteinen viisumipolitiikka sekä laajamittainen tiedonvaihto turvallisuuden ylläpitämiseksi ja maahanmuuton hallitsemiseksi.

Keskeiset oikeuslähteet ovat Schengen Borders Code (EU Reg. 2016/399), joka säätelee rajavalvontaa ulkorajoilla sekä sisärajavalvonnan käyttöönottoa hätätilanteissa; Visa Code (Regulation (EC) No 810/2009) ja yhteinen viisumipolitiikka; Schengen Information System II (SIS II) -tiedonvaihto turvallisuus- ja rajatiedustelujen hallinnassa; Eurodac (Regulation (EU) 603/2013) sormenjälkitietojen tallentamiseen maahantulon yhteydessä; Dublin-asetus, joka määrittelee hakemusten käsittelyvastuun; sekä Frontexin koordinaatio ulkorajavalvonnan tehostamisessa.

Toiminnallisesti säädökset mahdollistavat vapaan liikkuvuuden samalla kun ulkorajoja valvotaan yhtenäisesti. Tietosuoja-asioissa noudatetaan EU-tason lainsäädäntöä, kuten GDPR:ia. Järjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja suunnitteilla on lisätoimia matkustusturvan parantamiseksi, kuten ETIAS-järjestelmä, joka tekee ennakkovalvontaa entistä laajempien matkustusryhmien osalta.