Sarveiskerros

Sarveiskerros, eli stratum corneum, on ihon uloin kerros. Se koostuu kuolleista keratinosyyteistä, jotka ovat täynnä keratiinia ja muita proteiineja. Kerros muodostaa kosteudelta ja mikrobien tunkeutumiselta suojaavanesteen ja estää veden haihtumista iholta. Sarveiskerroksen solut syntyvät syvemmässä basaalikerroksessa ja kulkeutuvat ylöspäin, kypsyvät, kuolevat ja lopulta kuoriutuvat pois.

Rakenne: Korneosyytit muodostavat tiiviin kerroksen, ja niiden välissä on lipidinen väliä, joka koostuu lamellaarisista lipideistä, kuten ceramideista, kolesterolista ja rasvahapoista, jotka luovat vettä hylkivän esteen. Korneosyytit menettävät ytimensä ja ovat täynnä keratiinia sekä muita proteiineja, mikä antaa sarveiskerrokselle sen tiiviin, lamellaarisen rakenteen.

Kornifikaatio ja kierto: Basalikerroksen soluista kehittyvät keratinosyytit kulkeutuvat ylöspäin, kypsyvät, muuttuvat korneosyyteiksi ja tiivistyvät. Ne liittyvät toisiinsa desmosomeilla, menettävät ytimensä ja kuoriutuvat ihon pinnalle. Koko kierto uusitaan noin 2–4 viikon välein aikuisilla.

Merkitys: Sarveiskerros toimii tärkeänä esteenä kosteudelta, mekaanisilta vaurioilta ja mikrobeilta sekä säätelee veden haihtumista. Sen eheys on ratkaiseva ihon kosteudenpidon ja yleisen ihoterveydentilan kannalta. Häiriöt voivat johtaa kuivumiseen, tulehduksiin tai liialliseen kovettumiseen.

Variaatio ja kliininen huomio: Kerroksen paksuus vaihtelee kehon alueittain; paksuin kämmenillä ja jalkapohjissa, ohuin silmäluomien ja kasvojen alueilla. Sairauksissa kuten hyperkeratoosi, ichthyosis, psoriasis ja ekseemat sarveiskerroksen rakenne voi poiketa normaalista.