Sanamuodot

Sanamuodot ovat kielen sanojen yksittäisiä muotoja, joita sana saa taivutuksesta ja joistakin johdannaisista muodoista. Jokaisella sanalla on perusmuoto (lemma), josta muut muodot johdetaan. Sanamuodot ilmaisevat kieliopilliset suhteet kuten lukumäärän, sijainnin, omistuksen ja ajan, sekä lauseen merkityksen.

Sanamuodot jakaantuvat sanaluokkien mukaan. Substantiivit ja adjektiivit taivutetaan sijamuodoissa: nominatiivi, genetiivi, partitiivi sekä lukuisat muut sijamuodot (inessiivi, illatiivi, adessiivi jne.). Esimerkkinä sana talo: nominatiivi yksikkö talo, genetiivi yksikkö talon, inessiivi yksikkö talossa; monikossa vastaavat muodot ovat talot, talojen, taloissa.

Verbit taipuivat sekä persoonan ja luvun mukaan että aikamuodoissa ja ilmauksissa. Esimerkki: preesens "minä juoksen" ja imperfekti "minä juoksin". Perusmuoto on infinitivi (juosta). Verbeillä on myös muita muotoja, kuten partisiippimuotoja, sekä moduksia kuten konditionaali. Lisäksi finite verbimuotoja täydentävät perfekti- ja pluskvamperfektimuodot apuverbin avulla.

Sanamuotojen tunteminen helpottaa kieliopin hallintaa ja lauseen rakentumisen ymmärtämistä. Suomen kielen opetuksessa korostetaan erityisesti taivutuksen hallintaa sekä sanojen suhteiden tulkintaa lauseissa.