Sadeprosesseja

Sadeprosesseja ovat meteorologiassa käsiteltäviä ilmakehän prosesseja, joiden seurauksena vesihöyry muuttuu pisaroiksi, jääkiteiksi tai näiden yhdistelmiksi ja lopulta sade laskeutuu maan pinnalle. Ne tapahtuvat pääasiassa pilvissä ja niiden lopullinen muoto sekä määrä riippuvat lämpötilan profiilista, kosteudesta sekä pilvien mikrofysikaalisista prosesseista.

Keskeisiä prosesseja ovat lämpimissä pilvissä tapahtuva sadeprosessi ja kylmissä pilvissä toimivat prosessit. Lämpimissä pilvissä vesihöyry tiivistyy pisaroiksi, ja pienet pisarat törmäävät toisiinsa ja yhdistyvät suurimmiksi, jotka lopulta putoavat sadepisaroina. Kylmissä pilvissä jääkiteet voivat kasvaa ympärillään olevaan superkylmään veteen siirtyvien vesipisaroiden avulla (Bergeron-Findeisen prosessi). Tästä seuraa lumihiutaleiden muodostuminen; jääkiteet voivat myöhemmin kytkeytyä toisiinsa ja muodostaa esimerkiksi rakeita tai sulaessaan aiheuttaa erilaisia sadeilmiöitä.

Precipitaatiomuodot riippuvat ilmakehän lämpötilakerroksista matkalla maan pintaan. Kun koko pystysuora profiili on pakkasen puolella, sade esiintyy lumena. Kun lämpötilat muuttuvat välillä, säätelee sekoitus lumihiutaleita, märkäräntä tai kiintei­nä sadepisaroina putoavaa vettä. Tämä monimuotoisuus tekee sadeprosessien tutkimuksesta keskeisen osan sääennusteita ja veden kiertoa koskevaa hydrologiaa.

Sadeprosesseja havainnoidaan ja mallinnetaan muun muassa sää- ja meteorologisilla radar- sekä kuvapohjaisilla mittauksilla sekä numeeristen säämallien mikrofysiikan parametrisoinnilla, mikä auttaa ennusteiden tarkkuutta sekä ilmaston ja vesivaroihin liittyviä arvioita.