SIuniteihin

SI-uniteihin, eli SI-yksiköt, on International System of Units -järjestelmä, joka on nykyisin maailmanlaajuisesti käytetty mittayksikköjärjestelmä. Sen tavoitteena on tarjota yhdenmukaiset, tarkasti definioidut yksiköt tieteelliseen mittaukseen, tekniseen suunnitteluun ja kaupallisiin sovelluksiin. SI-yksiköt perustuvat perus- ja johdannaisyksiköihin sekä laajasti käytettyihin mittausstandardeihin, jotka ovat sidoksissa luonnonvakioihin.

Seitsemän perusyksikköä ovat metri (m), kilogramma (kg), sekunti (s), ampere (A), kelvin (K), mol (mol) ja candela (cd). Näitä määritellään vakaiden luonnonilmiöiden ja tarkkojen kokeellisten kokemusten avulla. Monia suureita mitataan näiden perusyksiköiden avulla tai suorien johdannaisten kautta.

Johdannaisyksiköitä ja mittarin mittaustapoja käytetään yleisesti. Esimerkkejä johdannaisyksiköistä ovat newton (N), joule (J), watti (W) ja pascal (Pa). SI käyttää lisäksi laajaa mittasuhteiden sarjaa prefiksejä, kuten kilo-, milli-, mikro-, nano- ja muita, jotka ilmentävät kymmenen potenssi 10n arvoja.

Vuoden 2019 uudistuksissa perusyksiköiden määritelmät sidottiin luonnonvakioihin. Metri määritellään valon nopeuden avulla, kilogramma Planckin vakion kautta, sekunti Cesium-alkuaineen siirtymän taajuusperusteella, ampeeri elektroni- tai varaukselliseen yksikköön, kelvin Boltzmannin vakion kautta, mole (mol) Avokadon määrän kautta ja candela kirkkaan lumikarusellin tai spektrivakion avulla määritellyllä valaistuksella. Näin mittayksiköt pysyvät vakaina ja toistettavina myös tulevaisuudessa.

SI-uniteilla on keskeinen rooli tieteessä, teknisessä suunnittelussa ja kansainvälisessä kaupankäynnissä, koska ne mahdollistavat vertailtavuuden ja yhdenmukaisen mittauskulttuurin maailmanlaajuisesti. Joillakin aloilla käytetään edelleen vanhempia tai alueellisia mittayksiköitä, mutta SI-yksiköt ovat yleisin standardi.