Säilöntämenetelmiin

Säilöntämenetelmiin kuuluvat erilaiset prosessit, joiden tarkoituksena on estää tai hidastaa elintarvikkeiden pilaantumista ja pidentää niiden säilyvyyttä. Nämä menetelmät perustuvat usein bakteerien, hiivan, homeiden ja entsyymien kasvun estämiseen tai hidastamiseen. Yleisimpiä säilöntämenetelmiä ovat lämpökäsittely, kuten pastörointi ja sterilointi, jotka tappavat tai inaktivoivat mikro-organismeja. Jäähdytys ja pakastus hidastavat mikrobien kasvua merkittävästi, mutta eivät yleensä tapa niitä. Kuivaus poistaa kosteutta, joka on välttämätöntä useimpien mikro-organismien elintoiminnoille. Suolaus ja sokerointi luovat ympäristön, jossa mikro-organismit eivät voi elää, koska ne imevät vettä. Happamointi, esimerkiksi etikan avulla, alentaa pH-arvoa niin, ettei moni pilaantumista aiheuttava mikrobi pysty lisääntymään. Myös kemialliset säilöntäaineet, kuten natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti, estävät mikrobien kasvua. Muita menetelmiä ovat tyhjiöpakkaus ja MAP-pakkaus (Modified Atmosphere Packaging), joissa ilmaa korvataan säilyvyyttä parantavilla kaasuilla. Oikein valittu ja toteutettu säilöntämenetelmä varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun.