Ruoppaukset

Ruoppaukset ovat perinteinen viimeistelymenetelmä rakennusalalla ja puusepän töissä, jossa pinnat tasoitetaan ja kiillotetaan rubraamalla, hionta- ja hierontatekniikoilla. Termi viittaa pinnan tasoittamiseen ja sileäksi muokkaamiseen, ja sitä käytetään sekä seinien, lattioiden että puupintojen viimeistelyssä; menetelmää on sovellettu sekä uudisrakentamiseen että perinteisten rakennusten korjaamiseen.

Prosessi alkaa usein alustalla, jolle on levitetty ohut pintakerros laastia tai maalia. Kun pinta on riittävän kiinteä, sitä käsitellään loppuun rubraamalla tai kevyellä hiomisella, jolloin pinnasta saadaan tasainen ja halutun näköinen. Työkaluina käytetään sekä metallisia että puusta valmistettuja tasoitus- ja hiomatyökaluja, sekä joskus nahkaa tai liinaa pinnan kiillotukseen. Lopullinen lopputulos voi olla matta tai hieman kiiltävä, riippuen käytetystä materiaalista ja käsittelystä.

Käyttökohteet ja konteksti: ruoppauksia on perinteisesti käytetty sekä muuratuissa että puupinnoissa, kuten seinissä, lattioissa ja huonekalujen pintarakenteissa. Niiden avulla on pyritty peittämään pienet virheet, luomaan tasainen pinta sekä saavuttamaan historiallisessa rakentamisessa tyypillinen visuaalinen ilme. Ruoppauksia on erityisesti käytetty vanhojen rakennusten korjauksessa ja säilyttämisessä, joissa alkuperäisen ilmeen säilyttäminen on tavoitteena.

Nykykäytössä ruoppauksia harjoitetaan pääasiassa restauroinnissa ja perinteisten rakennustekniikoiden säilyttämisessä. Uusissa rakennuksissa modernit laasti- ja maalaustekniikat ovat yleisemmät, mutta ruoppauksia voidaan käyttää konservointitarkoituksessa sekä kulttuuriperinnön näkökulmasta.