Rintarauhasten

Rintarauhanen (rinnan maitorauhanen) on maitoa tuottava rauhanen, joka sijaitsee rinnan pehmeässä kudoksessa. Se on nisäkkäillä parillinen, ja sen koon sekä muodon määrää suurimmaksi osaksi rasvakudos. Rintarauhanen koostuu useista lohkoista; jokaisessa on maitorauhassoluja (alveoleja), joiden ympärillä on myoepiteelisolukkoa. Maitoa kuljettavat maitikanavat yhdistyvät areolaan ympäröiviin kanaviin ja lopulta avautuvat nänniin.

Koko ja muoto vaihtelevat yksilöllisesti ja perinnöllisesti, mutta toiminnallinen perusta pysyy samanlaisena: alveolit tuottavat maitoa, ja maito kulkee kanavien kautta nännin kautta ulos. Rintarauhasten verisuonitus ja imusuonitus ovat runsaita, ja rauhasen tuki- sekä sidekudos antavat rakenteen.

Kehitys alkaa puberteetissa; estrogeeni ja progesteroni edistävät rauhasen kasvua ja kehitystä. Raskauden aikana prolaktiini ja muut hormonit valmistelevat maidontuotannon, ja imetyksen aikana oksitosiini saa maidon liikkeelle alveoleista nänniin. Maitoa tuotetaan pääasiassa only kun imettäminen tapahtuu; hormonitasojen muutokset ohjaavat sekä tuotannon että maitokanavien toimintaa.

Sairaudet ja terveys: Rintarauhasten alueella esiintyy monia tiloja; rintasyöpä on naisilla yleisin syöpä ja tärkeä huomionarvoinen riski. Muita tiloja ovat mastopatia, fibrokystiset muutokset sekä imusysteemin ja tulehdusten aiheuttamat tilat kuten mastitis.

Rintarauhasten rakenne ja toiminta ovat keskeisiä nisäkkäiden sopeutumisessa lasten ravitsemiseen, ja ne ovat olennaisia sekä fysiologiassa että kliinisessä kontekstissa.