Ribonuokleotidit

Ribonuokleotidit ovat ribonukleiinihapon (RNA) monomeerejä. Jokainen ribonuokleotidi koostuu kolmesta osasta: riboosisokerista, typpipitoisesta emäksestä ja yhdestä tai useammasta fosfaattiryhmästä. Riboosisokeri on viisihiilinen sokeri, joka on rakenteeltaan erilainen kuin deoksiribonukleotidien deoksiriboosisokeri.

Typpipitoisia emäksiä RNA:ssa on neljää tyyppiä: adeniini (A), guaniini (G), sytosiini (C) ja urasiili (U). Adeniini ja guaniini ovat puriinipohjaisia emäksiä, kun taas sytosiini ja urasiili ovat pyrimidiinipohjaisia emäksiä. Urasiili korvaa DNA:n tymiinin. Fosfaattiryhmä liittyy riboosisokeriin muodostaen nukleotidin selkärangan.

Ribonuokleotidit liittyvät toisiinsa fosfodiesterisidoksilla muodostaen pitkiä RNA-molekyylejä. Tämä polymeerisaatio tapahtuu yleensä RNA-polymeraasientsyymin toimesta. RNA:lla on useita tärkeitä rooleja soluissa, mukaan lukien geneettisen informaation välittäminen DNA:sta proteiinisynteesin aikana (mRNA), proteiinisynteesin rakenteellinen ja katalyyttinen osa (rRNA) sekä aminohappojen kuljettaminen ribosomiin (tRNA). RNA voi toimia myös geenien säätelijänä ja katalyyttinä (ribotsyymi). Yksittäiset ribonuokleotidit, kuten ATP (adenosiinitrifosfaatti), ovat myös keskeisiä solujen energiansiirrossa ja signaalinvälityksessä.