Rhizobiumsuvussa

Rhizobiumsuvussa (Rhizobium) on gram-negatiivisia, saukomainen muotoisia bakteereja, jotka kuuluvat Rhizobiaceae-heimoon. Ne elävät maaperässä ja muodostavat usein symbioottisen suhteen palkokasvien kanssa, jolloin ne muodostavat juurien noduleita ja sitovat ilmakehän typpeä ammoniakiksi, jonka kasvit voivat hyödyntää. Modernissa luokituksessa osa perinteisesti Rhizobium-suvun lajeista on kuitenkin siirretty muihin sukuihin, kuten Sinorhizbiumiin tai Pararhizobiumiin.

Symbioosin muodostuminen alkaa, kun kasvi erittää flavonoideja juuristonsa ympärille. Rhizobium reagoi näihin signaaleihin Nod-tekijöiden avulla, mikä käynnistää infektioprosessin. Bakteerit seuraavat juuren epidermisolujen läpi ja muodostavat infektiotäytteitä (infection thread). Näin kortikaalisolukko erilaistuu ja noduleita muodostuu. Noduleihin bakteerit erilaistuvat bakteeroidiksi, jotka kykenevät sitomaan typpeä nitrogenaasin avulla. Leghemoglobin säätelee hapen pitoisuutta noduleissa, mikä mahdollistaa tehokkaan typen sitomisen.

Lajit ovat tärkeitä luonnon typenkiertossa ja palkokasvien viljelyn tukemisessa. Ne voivat vähentää tarvetta synteettisille typenlannoitteille, kun palkokasvien viljely on riittävän yhteydessä rhizobium-symbioosiin. Joillakin lajeilla isäntäkasvi on laajasti alle, kun taas toisilla isäntäkasvi on rajatumpi. Rhizobium-lajeja käytetään myös kaupallisesti biofertilisaattoreina, ja niiden käytöllä on sekä ympäristö- että taloudellisia etuja.